Tänä aamuna heräsin vähän vaille kuusi, menin pesulle, ja 20 minuutin päästä olimme jo matkalla kohti Hesaa. Söin autossa, ja hitaasti, kun nykyään aamuisin pitää varoa, että ei tule yrjötys. Syön sitä, mitä kestän: mandariinia, leipää, ehkä rahkan, viinirypäleitä.
Kultsi sanoi, että lähdimme niin aikaisin, että voimme matkalla käydä kahvilla. Otin karjalanpiirakan (yksi harvoista hyla-tuottteesta siinä kahvilassa) ja teetä - ilman maitoa?! Ei maistu tee valkaisun kanssa enää!?
Olimme Väestöliitossa vähän ennen klo 08, ja tapaaminen lääkärin kanssa oli tasalta. Hän kysyi, miten voin. Vastasin, että minulla on aamupahoinvointia. Hän hymyili tuolle vastaukselle. Ja kerroin siitä viime viikkoisesta verenvuodosta.
No, sitten... asetuin makaamaan siihen lavetille, Kultsi laitettiin istumaan johonkin, josta näkee paremmin ruudulle... Sitten näkyi kuva, ja lääkäri sanoi: "EI VOI OLLA TOTTA?!" Minä ajattelin, että niin, kesken se on mennyt, eikö vain? Tää on taas näitä tuulimunaraskauksia. Kaikki muu kehittyy, istukka jne. mutta alkio on häippässyt. Kokemusta on.
Hän jatkoi: "Täällä on kaksi sydäntä! Alkio on jakautunut aikaisessa vaiheessa, joten identtiset kaksoset!" TÄH! Joo, ja kyllä, sieltä ruudusta näkyi kaksi tykytystä. Minun sisällä on kolme sydäntä (oma mukaan lukien)!!! VOI PYHÄ SYLVI SENTÄÄN! Hän sanoi, että ei yhtään ihmettele, jos minulla on ollut niin paha aamupahoinvointi.
Kysyin, miten usein hän on nähnyt tällaista, niin neljä vuotta sitten lahjamunasolu on jakautunut. Tämä on harvinaista, 1 % vaan... Voihan rähmä, en voi muuta sanoa.
Olen ISO RISKI nyt:
a) jo 42-vuotias
b) kohdussa 4x5 cm myoma, lihaskasvain
c) lahjamunasolu
d) kaksoisraskaus
e) ensisynnytys
Minun pitäisi nyt soittaa neuvolaan, kertoa, että olen 7. viikolla raskaana ja odotan lahjoitettuja identtisiä kaksosia jne.
Kahden viikon päästä käymme uudestaan ultrassa VL:ssä, koska lääkäri haluaa nähdä, ovatko nämä samassa sikiöpussissa vai omissa pusseissaan. Toivottavasti jälkimmäinen tapaus, niin olisi vähemmän riskiä.
Ja mahdollisuus on, että toinen katoaa, who knows. Oikeasti se olisi parempi, jos toinen katoaisi, ihan tosi. Ajatelkaa nyt! Vaikka raskaus menisi ok, niin sitten kaikkea kaksin kappalein - tosin myös onnea ja iloa kaksin kappalein :-)
Se toissa maanantainen verenvuoto: minulla oli hematooma kohdussa. Kuuklasin: mustelma? Kyllä siellä jonkin näköinen "arpi" näkyi, mutta se oli kaukana maha-asukeista, ja myoma on myös niin kaukana asukeista kuin mahdollista. Kystastakaan ei ollut mitään tietoa enää.
Kultsille mainitsin siinä, että ei nämä varmasti 42 viikolle kehity, voi mennä aikaisemmin raskaus poikki ja asukit ovat keskoskaapissa. Se on vaan aika iso todennäköisyys.
Tässähän voi tulla muutto eteen, jos tämä kehittyy, asumme nimittäin 55 neliön kaksiossa. Jos, jos, jos...
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti