maanantai 30. elokuuta 2010

Suo siellä, vetelä täällä

Iskias vaivaa. Yritin tehdä muutaman minuutin selkälihasliikkeitä (kontallaan lattialla), niin sitten tulee maha kipeäksi tukiliivistä huolimatta, koska maha roikkuu. Valitsenko iskiaksen vaiko vatsakivun? Ei kun roikkumistanko makkarin ovikarmiin kiinni. Viimeksi on iskias vaivannut viisi vuotta sitten, kun harrastin ratsastusta. Lopetin sen, ja selkä parani. Kuntosalilla olen pitänyt selkää kunnossa, paitsi tänä kesänä en ole kuntosalilla käynyt.

Oikea käsi on kipeä. Yritän jumpata yläselkää ja hartiatienoota tv-uutisten verran iltaisin. Se tuntuu auttavan. Oikea lapa on jumissa, sieltä säteilee oikeaan ranteeseen. Sitten nukun kädet yli 90 asteen kulmassa, niin aamulla on toisesta kohtaa ranteet kipeät. Uhkasin jo, että laitan rullaluistelurannesuojat käsiini yöksi, niin en taivuttelisi niitä liikaa.
Kevytjumppaa tehdessä tassuttelen vihreän ruohomaton päällä, tuntuu ihanalta jalkapohjissa.

Toissa lauantaina perkasin pihaa etukenossa pari tuntia, niin illalla oli sitten jo niin kipeä maha, että ihan itketti. Yritin laittaa vaatteita kaappiin, mutta en pystynyt muuhun, kuin vain istumaan selkä suorassa. Sunnuntain olin sitten sohvalla lähes koko päivän (ja eka päivä, kun jalkoja ei pakottanut illalla). Öisin kyljeltä toiselle kääntymisestä on tullut projekti! Ei käy käden käänteessä ja heräämättä.

Sain sunnuntai-iltana loput vaatteet makuuhuoneenkaappiin, välillä itkin omaa mahdottomuuttani. En ehtisi lepäämään, en. Mutta pakko! Asunto on vielä muuton jäljiltä sekaisin lähes joka huoneessa.

Viime maanantai-aamu oli hyvä! Olin sunnuntaina levännyt niin paljon, että maanantaina öisestä sohvalle siirtymisestä huolimatta (kerkesin katsomaan telkkua 20 min. ennen nukahtamista) heräsin pirteänä ja suht ok:na. Soitin kyllä neuvolatädille, mutta kaikki vaikuttaa ok:lta, kun masukit elämöi, ei ole ristiselkäkipua eikä alavatsakipuja, eikä outoja vuotoja. Nää mun kivut taitaa olla vaan venymiskipuja. Googletin, ja kyllä niitä kipuja on muillakin. En tunnista supistuksia, eli kohdun kovettumista. Minulla on vain niin piukea olo joskus... Jos se on sitä supistusta, niin kai se on sitä harjoitussupistusta. Tosin se kestää tunteja yhtä piukeena. En tiiä. Otanpa taas puheeksi Naistenklinikalla seuraavalla kerralla, kun on taas se ultra.

Vasemmanpuoleinen masukki tuntuu olevan tosi liikkuvaista sorttia. Se on se pienempi, ja välillä käy mielessäni, että onko se hädissään. Loppuuko siltä vesi? Huoli on mukanani koko ajan.

Netistä löytyi tieto, että 15 suomalaista naista vuodessa joutuu tähystysleikkaukseen Hampuriin. Olenko minä yksi niistä? Googlettaa ei pitäisi, löytyy niin paljon surullisiakin tapauksia näissä riskiraskauksissa :-( Murehdintaa, huolestumista...

Ei kommentteja: