Olin toissapäivänä aivan kauhuissaan, kun huomasin, että nilkoistani nuppuluut ovat kadonneet! Apuva! Mitä tapahtuu!? Nilkkani olivat turvonneet, vasen enemmän kuin oikea. Siis kuuluu asiaan, öö?
Tuntui, että halkean. Maha oli piukea, ja oli aika huono olla. Ei ollut kipuja, mutta, mutta, oli tunne, että ratkean. Ajattelin, että tätäkö tämä on loppuajan. Lojuin koko illan sohvalla ja katselin telkkua. Pitelin jalkoja ylhäällä. Ja HIKI valui.
Pari yötä sitten valvoin aika paljon, oli kuuma ja maha tiellä, tuntui aina kun käänsin kylkeä. En jaksanut sanaakaa sanoa aamulla. Onneksi pomo on lomalla.
Toissa yönä nukuin hiukan paremmin, siirryin olohuoneen lattialle jossain vaiheessa, jossa oli viileämpää. Niska ja olkapäät ovat jumissa. Viime yönä oli viileämpää ja helpompi nukkua.
Eilenkin jalkoja pakotti. Hain apteekista valkoiset tukisukat, ja ajattelin, että täytyy edes kokeilla. Illalla vedin toisen jalkaan ja huomasin, että olo jalassa parani heti. Tämähän on hyvä juttu! Ollaan sitten sukat jalassa, vaikka on hellettä.
Tiistaina jouduin juoksemaan junalle, ja piti pitää vatsaa paikoillaan kaksin käsin! Apuva!!! Vaivoja!!! Muutenkin tuntuu, että maha tippuu, venyy ja paukkuu.
Maanantaina liivikauppaan ostamaan jotain mahaa tukevaa, ensimmäisenä lomapäivänä. Tahtoo pyöräillä, tahtoo käydä kävelyllä, mutta tän mahan kanssa! Olen vasta 18:lla viikolla. Siis puolessa välissä, ja tämähän vain pahenee. APUUUUUVA!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti