Kauniita lapsia

Eilen menimme Naistenklinikalle hyvissä ajoin ennen klo 14, ja odotimme, ja odotimme. 15.05 kävin ilmoittautumisluukulta kysymässä, että onko meidät jo unohdettu... Ei, lääkäri vain oli myöhässä. 15.15 tuli kätilö kysymään, onko meillä kiire, koska lääkäri on myöhässä. Sanoin vain, että ei meillä mihinkään ole kiire... 15.30 päästiin sitten lopulta sisään, ja oltiin varmaan tunti... Kuulemma yleistä, että viimeiset joutuu odottamaan, kun tämä lääkäri on niin perusteellinen.

Asetuin lavetille ja lääkäri alkoi ultrakuvaamaan.
Kuva ruudulla oli niin suuri, että en ensin tajunnut mitä katsoin. Se oli paaaljon suurempi kuin Väestöliiton ruudulla. Ihan mieletön! Kyllä näki sikiöt selvemmin.

Lääkäri katsoi ja otti kuvia, ja paljon, ja kauan. Ei ollut niskapoimuja, eli ei down-syndroomaa, kaiketi. Kädet ja jalat näkyivät, jopa yhden käden sormetkin päästiin laskemaan (viisi!). Hän totesi, että on kauniita lapsia :-)

Väestöliitossa oli todettu, että olisivat samassa sikiökalvossa, mutta kyllä he omissa kalvoissaan ovat, mutta samassa sikiöpussissa. Tämä nyt on pahin skenario. Jopa se, että olisivat olleet samassa sikiökalvossa, olisi ollut parempi. Tosin keisarileikkaus olisi sitten ollut tarpeen, jotta eivät sotkeudu napanuoriin, ja olisi pistetty raskaus poikki 32 viikolla.

Noh, nyt eivät sotkeudu toistensa napanuoriin, mutta voivat alkaa "ryöstämään" toisiltaan. Eli toinen kasvaa liikaa ja toinen jää miniksi. Jostain kumman syystä tämä "ravinnon ryöstely" tapahtuu useimmin juuri tällaisessa tilanteessa.
Nou hätä, sitten minut laitettaisiin lentokoneella Hampuriin sairaalaan, jossa tapahtuisi laserleikkaus istukkaan, eli verisuonia pistettäisiin poikki. Kaikkee... Onneksi tuo on hyvin, hyvin harvinaista. Tätä raskautta ei nyt sitten tarvitse laittaa poikki viikolla 32 (kalenterissa viikko 42) vaan voivat olla masussa kauemmin.
Sairaslomalle jään todennäköisesti syyskuun lopulla, jo.

Löysään vatsaan ei ollut mitään parannuskeinoa. Kunhan en kuivu, niin löysä vatsa ei haittaa (lapsia). Mua kyllä haittaa! (Tosin tänään on ollut ok, ihmeellistä!)

Neuvolavierailuja jatkan kotipaikkakunnallani. Toivottavasti ei tule raskausajan diabetesta taikka sitten sitä paljon pelättyä raskausmyrkytystä. Kyllä tässä saa pelätä!

Kysäisin lääkäriltä, voinko harrastaa urheilua yms. normaalisti, niin kuulemma voin. Ja eipä kieltänyt lähtemään Pohjois-Saksaan ajelemaan kesälomalla. Pitää vain jaloitella tarpeeksi usein, että ei tule jalkoihin tukoksia. En tiedä vielä tuosta reissusta. Lähteäkö vai eikö lähteä.

Seuraava Naistenklinikalla käynti on neljän viikon päästä, ja sitten sen jälkeen 2-3 viikon välein! Eli suht' usein, kun olen tällainen kävelevä riski. Mutta ei kai ne tsekkais, jos mitään ei olisi tehtävissä.

Katsokaa nyt näitä kauniita vauvoja! Oikein saatiin 3D-kuva.