Nämä minun jalkani kyllä haluaisin vaihtaa! Muuten olo on ihan ok, mutta tuo pakotus nilkoissa, jalkapohjissa... argh! Öisinkin pitävät hereillä. Ei huvita oikein kävellä. Olisin päässyt tänään käymään kotona, mutta en halunnut! Jalkani olisivat rasittuneet niin hirveästi siinä matkassa.
Minun piti eilen lähteä aamulla käymään kotona aamukäyrän jälkeen, mutta siinä meni aikaa ja aikaa, kun yhdet menivät koko ajan karkuun ja käyrät olivat sellaista säkkärää. Yleensä 20 minuutin asiaan meni tunti! En sitten lähtenyt kotona käymään, vaan tapoin aikaa täällä osastolla. Hiukan kävelin sairaalan pienessä puistossa ja ihastelin syksyn värejä.
Tänään oli ultra, ja lääkärinä oli se perusteellinen lääkäri, jonka ultrattavana kävin ekan kerran täällä Naistenklinikalla joskus... kesäkuussako se oli. Hän nyt piirsi mahaan kaksi ruksia, joista sen käyrän saisi helpoimmin, ja kun oli käyränotto, niin eihän siinä mennyt kuin 30 minuuttia, kun se oli ohitse.
On se hassua, kun noi tytöt alkavat melskaamaan käyrää otettaessa. Maha hytkyy niin, että näkyy, ja koneesta kuuluu viuh-vauh-rohinaa, pulssien välissä, kun melskaus on käynnissä.
Ultrassa taas todettiin jälleen, että ei ole katkoksia napanuorien taikka päiden valtimoiden virtauksissa. Eli kaikki ok, eikä mitään puhetta, ainakaan vielä, että joutuisin nämä pian synnyttämään. Nyt tosin ei mitattu pikkuisten mittoja, vaan katsottiin vain noita virtauksia ja virtsarakkojen toimivuutta.
Ehkäpä pääsen kotia alkuviikosta, ehkä. Lääkäriltä kysyin, jos odottaisin yhtä lasta, monennettako viikkoa mahani vastaisi kooltaan: 38 viikkoa! Siis melkein täysiaikaista! Ei ihme, että jalat prakaa tätä painoa. Minulla tulee vasta 30 viikkoa täyteen ensi keskiviikkona.
Täällä on tullut käytyä kahvilassa kerran päivässä (kahvi kermalla!) ja aina olen nähnyt eri pariskunnan työntelevän sinne pientä sänkyä, jossa kaksoset. Ihan kuin vain kaksosia syntyisi tähän maailmaan. Kuuntelin tässä toisella korvalla, kuinka pariskunta selitti jollekulle lasten painoja: 2.6 kg ja 3.2 kg.
Tällaista tänne osastolle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti